sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Blogipimennossa Shanghaissa

Olin viime viikon työmatkalla Shanghaissa Kiinassa. Matka ei ollut ensimmäinen kyseiseen maahan, mutta tällä kertaa olin muutaman päivän pidempään reissussa, joten ehdin myös pyöriä kaupungilla useampana iltana. Päivät menivät työjutuissa, mutta ehdin onneksi la-pe reissun aikana useamman kerran treenaamaan salille ja jonkin verran siis myos pyörimään kaupungilla ihmettelemässä.







Metrojärjestelmä on helppo, koska kaikkialla on tekstit myös englanniksi (kunhan vain muistat miltä asemalta läksit alunperin) ;) Otinkin itselleni muistutukseksi kuvan aseman nimesta.



Vaikka kellonaika olisi jo hyvin lähellä kauppojen sulkemisaikaa, niin ihmisiä ei silti näin suomalaisesta näkökulmasta ollut koskaan liikkeellä vähäistä määrää. Kaikkialla oli aina ja kokoajan todella paljon ihmisiä. Onneksi olen keskiverto-kiinalaista huomattavasti pidempi, jolloin ei alkanut juurikaan ahdistamaan. Kyselin kiinalaisen kollegani näkökulmaa asiaan ja hän totesikin että voisi olla pelottavaa ja turvatonta kävellä tyhjällä kadulla yksin. Muutenkin tenttasin häneltä moneen kertaan erilaisia kiinnostavia asioita heidän kulttuuristaan, mutta aina kysymykset eivät ihan tulleet vastatuiksi kielimuurinkin takia.

Pidän yleisesti ottaen erittäin paljon kiinalaisesta ruoasta, josta maistelimmekin erilaisia paikallisia herkkuja aina loistavista mielenkiintoisiin. Erikoisin makuelämys oli varmasti ankankieli, jossa ei mielestäni ollut paljoa syötävää, kun haarautunutta jännittää ei syödä ja isomman osan keskellä on luu..... Mitäs pidätte tästä sienikeiton visuaalisesta esillepanosta :)




Lapsille oli kiva ostaa reissusta vaatteita, olisi löytynyt vaikka mitä. Me kun tarvitaan pitkääkin päälle, kun Suomeen ollaan alle viikon päästä menossa, jee! Aitikin sai pari laukkua kotiinviemisiksi.

Pääsin reissussa käyttämiemme juristien järjestämiin joulujuhliin, jotka todellakin täysin sattumalta osuivat samalle ajankohdalle lähtopäiväni kanssa. Skumppajuhlista on hyvä lähteä lentokoneeseen nukkumaan, jotta jatkaa lasten kanssa koko seuravan pitkan päivän lätkäpeliä, brunssia yms. Onneksi olen hyvä nukkumaan koneessa.


Voin kertoa, että hieman joulufiilis nousi aiemmasta. Pitkään mietimme yhdessä brittikollegan kanssa mista joulun tunne tulee ja hän kaipaili sitä yhtälailla Shanghaissa, kuin minäkin olen kaivannut Abu Dhabissa. Sitten päädyimme vain siihen lopputulokseen, että kaupallinen joulu ei riitä, vaan valoja pitää olla myos muualla kuin ostoskeskuksissa ja tunnelmaa luoda läheisten kanssa yhdessäolemalla.



Itse nautin reissussa ollessa myos tosi pienistä jutuista, kuten pikkupakkasen nipistelystä sormenpäissä illalla ulkona kulkiessani.


perjantai 5. joulukuuta 2014

Tunne joulusta

Kaukana kotimaasta ja laheisista ihmisista alkaa miettia oman perheen perinteita ja arvoja aiempaa tarkemmin. Varsinkin nyt, kun olemme vuoden verran asuneet ulkomailla, on kaikki perinteiset juhlat kayty kertaalleen lapi uudessa ymparistossa ja kokonaiskuva asioista alkaa vahitellen selkiytya alun hassakan jalkeen. Viime joulu livahti vahan ohi, kun lahjoja ostettiin ja lapsille annettiin hotellissa, avaimet uuteen kotiin saatiin aattona ja muuttoa tehtiin joulupaivana.

Joulun tunnelman luovat monet asiat yhdessa, esimerkiksi musiikki, valoisuus ja/tai sen puute, tuoksut, kodin tavarat tai muut yleiset valmistelut juhlaa varten. Lahes kaikki aistit ovat siis kaytossa, kun juhlaa valmistellaan.

Suomen ja nykyisen asuinmaamme UAE:n valilla on moniakin suuria eroja. Lampotila ulkona ei ole viela tana syksyna laskenut alle 20 asteen yollakaan, paivalla ollaan viela jopa 30 asteen paremmalla puolella. Iltojen lampo on todella miellyttava ulkona olemiseen, lapset nauttivat asiasta suuresti, kun vihdoin pystyy liikkumaan ja riehumaan ulkona. On silti vaikea orientoitua jouluun, lammon ja auringonvalon takia, kun kroppa yrittaa kertoa vuodenajan olevan lammon takia vaara.



Joulua ei tassa kulttuurissa uskonnollisena juhlana vieteta. Joulumusiikkikaan ei raikaa kauppakeskuksissa, vaikka ne kovin lansimaisilta kaikkine tuontibrandeineen tuntuvatkin. Satunnaisesti yksittaiset merkkiliikkeet soittavat joulukappaleita hyvin hiljaisella voluumilla, ja tutuista joululauluista aina iloisesti yllattyy. Monet valittavat Suomessa hyvissa ajoin ennen joulua kyllastyneensa kaikkiin joululauluihin, silla ne soivat kauppakeskuksissa non-stop ja joka paikassa liiallisissa maarin jo marraskuun alusta lahtien. Harvoin olen itse kokenut Suomessakaan asiaa noin vahvasti ja nyt voin sanoa, etta sita osaa todella kaipaan. Tassa kulttuurissa, jossa ei joulua vieteta, muuntuu moni tuttu ja turvallinen asia toiseksi. Oli hivenen hassua olla vuosi takaperin jouluaattona toissa, kun lomapaivia ei suuremmin ollut viela kertynyt....

Jouluvalot meille on ripustettu villamme takapihalle roikkumaan. Ostimme ne pikaisesti viime vuonna IKEAsta, kun paasimme joulupaivana muuttamaan itsemme ja vahaiset tavaramme (lue: vaatteet) tahan nykyiseen kotiimme. Valoja on ripusteltu ympari kaupunkia runsaalla kadella pimeita iltoja ilahduttamaan, mutta ne liittyvat UAE:n 43. kansallispaivaan, eika niinkaan jouluun. Ilahduttavat ne pimeita iltoja silti.



IKEAsta saa onneksi piparitaikinaa pakastettuna. Olisivat piparien leivontasessiot saattaneet muuten jaada tekematta, jos alusta asti olisi taikina pitanyt vaantaa. Kunnia heille, joille se kuuluu, nostan teille aidit hattua, jotka taikinat alusta saakka vaannatte. Leivontavaihe on mielestani riittavan nopeaa ja sujuu helposti, ettei tarvitse liikaa hiuksia paasta repia 3v uhmaajan kanssa. Asioiden valmistelu (ml. taikinan teko) ja tavaroiden hankkiminen olisi muodostunut ylivoimaiseksi, tunteja kun ei kummasti taallakaan paassa maailmaa ole yhtaan enempaa vuorokaudessa. Paistoimme siis lasten kanssa pipareita muutama paiva takaperin  ja tuoksu oli aivan ihana. Silloin alkoi joulun tunnelma hiipia vahitellen meidankin taloomme.



Taloa on koristeltu hyvin maltillisesti, muutama pallo on ripustettu ja kynttiloita poltettu. Joulusta on lasten kanssa alettu juttelemaan ja mietitty lahjalistoja joulupukille. Pienin varmaan pukkia pelkaa ja muuthan eivat siihen myyttiin enaa usko. Keskimmaisella vain tuottaa suurta tuskaa olla paljastamatta koko juttua.... Voitte vain kuvitella 7v pinnistelyn, kun haluaisi kokoajan olla huutamassa, ettei joulupukki ole oikea :)

Tanaan olin jouluostoksilla ja nyt alkoi fiilis pikkuhiljaa olla kohdillaan, kylla se tasta jouluksi muuttuu. Lapsille haluamme tarjota samoja kokemuksia ja traditioita, joita olemme saaneet itse kokea. Meille oli tarkeaa menna ainakin taman vuoden jouluksi Suomeen laheisten luokse. Kahden viikon paasta ollaan jo Suomessa valmistautumassa juhlaa kohden. Yksi Kiinan tyoreissu ennen sita, ja rakkaita ihmisia kylailemaan viela tassa valissa.

Ihanaa juhlan odotusta!

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Raksablogista uudistuen

Pidemman aikaa takaperin mietin, etta nyt olisi varmaan aika muuttaa omaa blogia raksa-ajan paivityksista johonkin muuhun, niita kun alkoi siella seassa jo vilahdella. Kesasta lahtien meidan taloa ei varmaan ole oikein raksaksi voinut enaa kutsua, kun sisaan jo paastiin muuttamaan.

Ajattelin laittaa pystyyn blogin, jossa kerron kuulumisiamme maailmalta, paivittelen Suomen talon kuulumisia uusien pihajuttujen ja sisaosienkin osalta, sisustan Abu Dhabin kotia, kerron "kiireisen" uranaisen arjesta (jossa mies hoitaa kotia ja pieninta lastamme kotona :)) tai muuten vain kerron ajatuksiani arjen kiemuroista.

Vanhan blogin loydat taalta:
http://unelmanaarella.blogspot.com/

Nyt kun meilla on alueen naisilla viela lahes samanniminen ryhma kasassa ajatustenvaihtoon, niin ajattelin aktivoitua ja pistaa tahankin blogiinkin vahan eloa...

Paivittelen blogin taustakuvia tassa nyt vahitellen, kun meilla on Abu Dhabissa kansallispaivan juhlinta menossa ja saimme ruhtinaalliset 3 ylimaaraista vapaapaivaa sen tiimoilla. Melkoinen nautinto saada olla perheen kanssa yhdessa kotona. Realismiahan on kuitenkin se, etta vanhin lapsista lahti naapuriin leikkimaan ja pienin on kuumeessa ja mennaan kohta laakariin. Mutta ajatus on kuitenkin tarkein, eiko.... Vasta lauantaina kay matka kohti Shanghaita, jossa sitten ensi viikon vietankin tyoreissussa.

Olemme siis kolmelapsinen perhe, joka asustaa Au Dhabissa. Aidin tyon peraan lahdettiin maailmalle ja silla tiella ollaan nyt vuosi oltu ja paluu ei ole viela tarkasti suunniteltu. Noin kolmeksi vuodeksi lahdettiin, joten silla mennaan toistaiseksi.